Enää kaksi yötä jouluun...
Vaikka nyt en edelleenkään niin jouluihminen koe olevani tai ainakaan perusta mistään jouluhössötyksistä, niin kyllä siinä aatossa silti on sitä jotakin. Ollaanpahan ainakin koko perhe koolla, saunotaan yhdessä, syödään hyvin ja naatitaan. Kaikista eniten odotan kuitenkin sitä että Neppis pääsee avaamaan lahjansa. Viime vuonna kun neiti ei niiden päälle vielä ymmärtänyt. En malta odottaa että näkee neitokaisen ilmeet! <3
Ensi viiko sitten tulee olemaankin aikamoista sutinaa. Täytyisi jossain välissä pakata Neelan vaatteetkin lapin reissua varten. Kun vaan tietäisi mitä pakkaa ja kuinka paljon...
Torstaina lähdetään mamman ja Justiinan kanssa Ikeaan ja Jumboon ostoksille. Onneksi tili tulee vasta kuun viimeinen päivä, eli en pääse vahingossakaan tuhlaamaan jokaista senttiä vaatteisiin. Mutta täytyyhän sieltä silti jotain ainakin mukaan napata, kerrankin kun pääsee tarkastelemaan jotain muutakin tarjontaa kuin perus H&M ja Lindex kamaa. Ehkäpä täytyy pakata mammalle lenkkivehkeet että pysyy meikäläisen tahdissa kauppakierroksella ;)
Perjantaina lähdetäänkin Justiinan kanssa Jyväskylään Neelan kummitädin luo. Siellä olisi tarkoitus olla kaksi yötä ja tulla kummituksen kanssa sitten tänne takaisin. Sitten pääsee tämäkin mamma pitkästä aikaa irrottelemaan, kun mamma ottaa Justiinan hoitoon ja me tytöt lähdetään rimpsalle, Uutta Vuotta juhlistamaan! Saas nähdä mitä siitäkin reissusta tulee...
Nyt pelastamaan isompaa neitiä päikkäreiltä vaunuista, ennen kuin tulee sieltäkin taas pää edellä alas... Nassussa hänellä on jo ihan tarpeeksi monta ruhjetta, jotka kaikki tulleet kahden viikon sisään :(
Ei voi käsittää miten se on aina meidän ipana jolle sattuu ja tapahtuu. Jos ei laske naamalleen liukumäestä tai hyppää sohvalta lelujensa sekaan tms. niin juoksee muuten vaan kuin päätön kana pitkin seiniä. Eilen oli hoidossa juossut dublo suussa hyllynkulmaan, tuloksena kielessä sentin pitkä (ja syvä!) haava sekä alahuuli ja kielen sivu musta. Että sellasta tällä kertaa. Onneksi suu paranee nopsaan, mutta olivat toki säikähtäneet, kun sieltä niin hirmuisesti oli verta vuotanut.
Onneksi tälläkin kertaa kuitenkin selvittiin näinkin "vähällä". Äiti taas vaan sai muutaman harmaan hiuksen lisää.
Vaikka nyt en edelleenkään niin jouluihminen koe olevani tai ainakaan perusta mistään jouluhössötyksistä, niin kyllä siinä aatossa silti on sitä jotakin. Ollaanpahan ainakin koko perhe koolla, saunotaan yhdessä, syödään hyvin ja naatitaan. Kaikista eniten odotan kuitenkin sitä että Neppis pääsee avaamaan lahjansa. Viime vuonna kun neiti ei niiden päälle vielä ymmärtänyt. En malta odottaa että näkee neitokaisen ilmeet! <3
Ensi viiko sitten tulee olemaankin aikamoista sutinaa. Täytyisi jossain välissä pakata Neelan vaatteetkin lapin reissua varten. Kun vaan tietäisi mitä pakkaa ja kuinka paljon...
Torstaina lähdetään mamman ja Justiinan kanssa Ikeaan ja Jumboon ostoksille. Onneksi tili tulee vasta kuun viimeinen päivä, eli en pääse vahingossakaan tuhlaamaan jokaista senttiä vaatteisiin. Mutta täytyyhän sieltä silti jotain ainakin mukaan napata, kerrankin kun pääsee tarkastelemaan jotain muutakin tarjontaa kuin perus H&M ja Lindex kamaa. Ehkäpä täytyy pakata mammalle lenkkivehkeet että pysyy meikäläisen tahdissa kauppakierroksella ;)
Perjantaina lähdetäänkin Justiinan kanssa Jyväskylään Neelan kummitädin luo. Siellä olisi tarkoitus olla kaksi yötä ja tulla kummituksen kanssa sitten tänne takaisin. Sitten pääsee tämäkin mamma pitkästä aikaa irrottelemaan, kun mamma ottaa Justiinan hoitoon ja me tytöt lähdetään rimpsalle, Uutta Vuotta juhlistamaan! Saas nähdä mitä siitäkin reissusta tulee...
Nyt pelastamaan isompaa neitiä päikkäreiltä vaunuista, ennen kuin tulee sieltäkin taas pää edellä alas... Nassussa hänellä on jo ihan tarpeeksi monta ruhjetta, jotka kaikki tulleet kahden viikon sisään :(
Ei voi käsittää miten se on aina meidän ipana jolle sattuu ja tapahtuu. Jos ei laske naamalleen liukumäestä tai hyppää sohvalta lelujensa sekaan tms. niin juoksee muuten vaan kuin päätön kana pitkin seiniä. Eilen oli hoidossa juossut dublo suussa hyllynkulmaan, tuloksena kielessä sentin pitkä (ja syvä!) haava sekä alahuuli ja kielen sivu musta. Että sellasta tällä kertaa. Onneksi suu paranee nopsaan, mutta olivat toki säikähtäneet, kun sieltä niin hirmuisesti oli verta vuotanut.
Onneksi tälläkin kertaa kuitenkin selvittiin näinkin "vähällä". Äiti taas vaan sai muutaman harmaan hiuksen lisää.
Kommentit