Täällä alkaa olla ristiäisvalmistelut vihdon hyvällä mallilla. Kakut saatiin tilattua, tänään mennään papin kanssa keskustelemaan ja eilen vihdoin päätettiin neidin nimi! Oikeastaan neidin syntymästä asti häntä on jo kotosalla kutsuttu nimellä mikä hänelle piti antaa, mutta viime hetkessä päätettiin sitten vielä kääntää kelkkamme :D Varmasti sukulaiset riemastuu, kun kaikilla tämä alkuperäinen vaihtoehto on ollut tiedossa ja osalla jo käytössä, osien joulukortteihinkin tuli tämä nimi kirjoitettua... Tämä päätetty nimi on kyllä kauan jo kummitellut päässä, ja jotenkin se nyt vain sointuu mielestämme paremmin Neelan kanssa. Anoppi ja mun äitee uskalsivat jo sanoa varovaisen vastaväitteenkin meidän nimenvaihdokseen, mutta meidän lapsi, meidän päätös. Eikä nimi naista pahenna :D
Toinen nimi sitten lähes arpomalla kaivettiin joiltain nettisivuilta, missä oli luettelo suosituimmista nimistä jenkeissä.

Tukkanikin kävin vihdon uudistamassa. Puolet, tai ainakin kolmasosa, lähti niin että heilahti. Kamala kasa karvaa sinne kampaamon lattialle ainakin jäi ;) Nyt näyttää mammakin kuopuksen ristiäisissä hiukan tuoreemmalta... Esikoisen ristiäisissä ulkonäkö oli sitä luokkaa, että todistusaineistoa ei kehtaa edes esitellä :D

Justiina-rimpulakin lähes eilen pyörähti selältä massulleen! Toinen käsi vielä kinnaa vastaan, mutta pyllypuoli kääntyy ketterästi. Hieman hätäisempi tämä lapsi kuin Neela, joka kääntyi ekan kerran neljän kuukauden iässä.
Omat nyrkitkin löytyivät viime viikolla, ja ovat erittäin rakkaat. Välillä niitä tuijotellaan silmät killissä ja välillä ahdetaan samaan aikaan pieneen suuhun tai vaan nuoleskellaan onnellisena.
Lelujakin neiti koittaa pienillä kätösillään kovasti tavoitella, mutta hutiin menee vielä toistaiseksi.

Neppiksen kanssa ollaan pikkuhiljaa aloiteltu kuivaharjoittelu, eli vaipattomuus päivisin :D
Kohtuullisen hyvin sujuu kunhan muistaa neitosta viedä pöntölle 1-2 tunnin välein. Äiskän kanssa pissavahinkoja ei ole sattunut ensimmäistäkään, kun vaikka tuo ei vielä puhu, niin eleistä on helppo lukea koska pitää pissille päästä.
Isänsä kanssa meneekin vähän niin ja näin, toissailtana pissasi sohvalle... No mutta, vahingoistahan sitä opitaan. Sehän oli vain yksi sohva ;)
Tietenkin päiväunilla ja ulkoillessa pidetään vieä vaippaa, ihan varan vuoksi. Joskaan en edes muista koska viimeksi olisi ulkoa tai päikkäreiltä vaippa märkänä tultu. Äitin viisas ipana! <3
Sanojakin alkaa hiljalleen muodostua. Nyt osataan ainakin sanoa ANNA. Välillä se tosin tulee vielä epämääräisenä 'mammamammana', mutta ajatus on tärkein.
Ehkä se juttu alkaa vielä meilläkin sitten luistaa.