Isompi neiti hankki eilen taas hiukan lisää katu-uskottavuutta naamavärkkiinsä. Löysi itselleen mukavan pomppualustan siskonsa sitterin selkänojasta, ja kivaa oli, hauskuutta toki lisäsi äitin epätoivoiset kiellot ja neidin nostaminen sataan kertaan pois sitteristä. Se kiva sitten loppui lyhyeen, kun iloinen pomppija teki mahalaskun suoraan nenälleen lattiaan.
Olin ihan varma, että nyt murtui puoli naamaa, tai ainakin se nenä, koska huuto oli ihan järkyttävä ja nokka vuosi verta.
Alkujärkytyksestä selvittyä pääsin tarkastamaan vahingot, ja huhhei, taas selvittiin säikähdyksellä ja mustelmilla.
Oli tänään puistossa täteillä ihmettelemistä, kun neidin toinen sivu nenästä on mustana, hiukan myös molemmat silmänaluset. Näyttää ihan pahoinpidellyltä :-O

Eikä ne onnettomuudet sitten siihen loppunut, kun myöhemmin vetäisi vielä rikkaimurin sopivasti polvelleen. Jotta saatiin sitten polveenkin hiukkasen väriä...
Hohhoijjakkaa. Mahtaakohan kaikki lapset olla yhtä tapaturma-alttiita?
Täytyisi hommata tuolle joku suoja-asuste... Vaikka sellainen sumopainipuku miniatyyrikoossa... :D